kiihottanut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kiihottanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kiihottaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiihottanut | kiihottaneet |
| genetiivi | kiihottaneen | kiihottaneiden kiihottaneitten |
| partitiivi | kiihottanutta | kiihottaneita |
| akkusatiivi | kiihottanut; kiihottaneen | kiihottaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiihottaneessa | kiihottaneissa |
| elatiivi | kiihottaneesta | kiihottaneista |
| illatiivi | kiihottaneeseen | kiihottaneisiin kiihottaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiihottaneella | kiihottaneilla |
| ablatiivi | kiihottaneelta | kiihottaneilta |
| allatiivi | kiihottaneelle | kiihottaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiihottaneena | kiihottaneina |
| translatiivi | kiihottaneeksi | kiihottaneiksi |
| abessiivi | kiihottaneetta | kiihottaneitta |
| instruktiivi | – | kiihottanein |
| komitatiivi | – | kiihottaneine |