kiihottuva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kiihottuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kiihottua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiihottuva | kiihottuvat |
| genetiivi | kiihottuvan | kiihottuvien (kiihottuvain) |
| partitiivi | kiihottuvaa | kiihottuvia |
| akkusatiivi | kiihottuva; kiihottuvan | kiihottuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiihottuvassa | kiihottuvissa |
| elatiivi | kiihottuvasta | kiihottuvista |
| illatiivi | kiihottuvaan | kiihottuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiihottuvalla | kiihottuvilla |
| ablatiivi | kiihottuvalta | kiihottuvilta |
| allatiivi | kiihottuvalle | kiihottuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiihottuvana | kiihottuvina |
| translatiivi | kiihottuvaksi | kiihottuviksi |
| abessiivi | kiihottuvatta | kiihottuvitta |
| instruktiivi | – | kiihottuvin |
| komitatiivi | – | kiihottuvine |