kiintyvä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kiintyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kiintyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiintyvä | kiintyvät |
| genetiivi | kiintyvän | kiintyvien (kiintyväin) |
| partitiivi | kiintyvää | kiintyviä |
| akkusatiivi | kiintyvä; kiintyvän | kiintyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiintyvässä | kiintyvissä |
| elatiivi | kiintyvästä | kiintyvistä |
| illatiivi | kiintyvään | kiintyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiintyvällä | kiintyvillä |
| ablatiivi | kiintyvältä | kiintyviltä |
| allatiivi | kiintyvälle | kiintyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiintyvänä | kiintyvinä |
| translatiivi | kiintyväksi | kiintyviksi |
| abessiivi | kiintyvättä | kiintyvittä |
| instruktiivi | – | kiintyvin |
| komitatiivi | – | kiintyvine |