kiiruhtanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kiiruhtaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiiruhtanut kiiruhtaneet
genetiivi kiiruhtaneen kiiruhtaneiden
kiiruhtaneitten
partitiivi kiiruhtanutta kiiruhtaneita
akkusatiivi kiiruhtanut; kiiruhtaneen kiiruhtaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kiiruhtaneessa kiiruhtaneissa
elatiivi kiiruhtaneesta kiiruhtaneista
illatiivi kiiruhtaneeseen kiiruhtaneisiin
kiiruhtaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiiruhtaneella kiiruhtaneilla
ablatiivi kiiruhtaneelta kiiruhtaneilta
allatiivi kiiruhtaneelle kiiruhtaneille
muut sijamuodot
essiivi kiiruhtaneena kiiruhtaneina
translatiivi kiiruhtaneeksi kiiruhtaneiksi
abessiivi kiiruhtaneetta kiiruhtaneitta
instruktiivi kiiruhtanein
komitatiivi kiiruhtaneine