kirkastava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakirkastava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kirkastaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kirkastava | kirkastavat |
| genetiivi | kirkastavan | kirkastavien (kirkastavain) |
| partitiivi | kirkastavaa | kirkastavia |
| akkusatiivi | kirkastava; kirkastavan |
kirkastavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kirkastavassa | kirkastavissa |
| elatiivi | kirkastavasta | kirkastavista |
| illatiivi | kirkastavaan | kirkastaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kirkastavalla | kirkastavilla |
| ablatiivi | kirkastavalta | kirkastavilta |
| allatiivi | kirkastavalle | kirkastaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kirkastavana | kirkastavina |
| translatiivi | kirkastavaksi | kirkastaviksi |
| abessiivi | kirkastavatta | kirkastavitta |
| instruktiivi | – | kirkastavin |
| komitatiivi | – | kirkastavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kirkastava- | |
| vahva vartalo | kirkastava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |