kiroileva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kiroilla

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiroileva kiroilevat
genetiivi kiroilevan kiroilevien
(kiroilevain)
partitiivi kiroilevaa kiroilevia
akkusatiivi kiroileva; kiroilevan kiroilevat
sisäpaikallissijat
inessiivi kiroilevassa kiroilevissa
elatiivi kiroilevasta kiroilevista
illatiivi kiroilevaan kiroileviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiroilevalla kiroilevilla
ablatiivi kiroilevalta kiroilevilta
allatiivi kiroilevalle kiroileville
muut sijamuodot
essiivi kiroilevana kiroilevina
translatiivi kiroilevaksi kiroileviksi
abessiivi kiroilevatta kiroilevitta
instruktiivi kiroilevin
komitatiivi kiroilevine