kohottava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä kohota

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kohottava kohottavat
genetiivi kohottavan kohottavien
(kohottavain)
partitiivi kohottavaa kohottavia
akkusatiivi kohottava; kohottavan kohottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kohottavassa kohottavissa
elatiivi kohottavasta kohottavista
illatiivi kohottavaan kohottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kohottavalla kohottavilla
ablatiivi kohottavalta kohottavilta
allatiivi kohottavalle kohottaville
muut sijamuodot
essiivi kohottavana kohottavina
translatiivi kohottavaksi kohottaviksi
abessiivi kohottavatta kohottavitta
instruktiivi kohottavin
komitatiivi kohottavine

kohottava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kohottaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kohottava kohottavat
genetiivi kohottavan kohottavien
(kohottavain)
partitiivi kohottavaa kohottavia
akkusatiivi kohottava; kohottavan kohottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kohottavassa kohottavissa
elatiivi kohottavasta kohottavista
illatiivi kohottavaan kohottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kohottavalla kohottavilla
ablatiivi kohottavalta kohottavilta
allatiivi kohottavalle kohottaville
muut sijamuodot
essiivi kohottavana kohottavina
translatiivi kohottavaksi kohottaviksi
abessiivi kohottavatta kohottavitta
instruktiivi kohottavin
komitatiivi kohottavine