koijattu
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakoijattu
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä koijata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koijattu | koijatut |
| genetiivi | koijatun | koijattujen |
| partitiivi | koijattua | koijattuja |
| akkusatiivi | koijattu; koijatun |
koijatut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koijatussa | koijatuissa |
| elatiivi | koijatusta | koijatuista |
| illatiivi | koijattuun | koijattuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koijatulla | koijatuilla |
| ablatiivi | koijatulta | koijatuilta |
| allatiivi | koijatulle | koijatuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koijattuna | koijattuina |
| translatiivi | koijatuksi | koijatuiksi |
| abessiivi | koijatutta | koijatuitta |
| instruktiivi | – | koijatuin |
| komitatiivi | – | koijattuine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |