koittava

Suomi

Verbi

koittava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä koittaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	koittava	koittavat
genetiivi	koittavan	koittavien (koittavain)
partitiivi	koittavaa	koittavia
akkusatiivi	koittava; koittavan	koittavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	koittavassa	koittavissa
elatiivi	koittavasta	koittavista
illatiivi	koittavaan	koittaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	koittavalla	koittavilla
ablatiivi	koittavalta	koittavilta
allatiivi	koittavalle	koittaville
muut sijamuodot
essiivi	koittavana	koittavina
translatiivi	koittavaksi	koittaviksi
abessiivi	koittavatta	koittavitta
instruktiivi	–	koittavin
komitatiivi	–	koittavine