kolhiva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakolhiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kolhia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kolhiva | kolhivat |
| genetiivi | kolhivan | kolhivien (kolhivain) |
| partitiivi | kolhivaa | kolhivia |
| akkusatiivi | kolhiva; kolhivan |
kolhivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kolhivassa | kolhivissa |
| elatiivi | kolhivasta | kolhivista |
| illatiivi | kolhivaan | kolhiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kolhivalla | kolhivilla |
| ablatiivi | kolhivalta | kolhivilta |
| allatiivi | kolhivalle | kolhiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kolhivana | kolhivina |
| translatiivi | kolhivaksi | kolhiviksi |
| abessiivi | kolhivatta | kolhivitta |
| instruktiivi | – | kolhivin |
| komitatiivi | – | kolhivine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kolhiva- | |
| vahva vartalo | kolhiva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |