konstruoiva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä konstruoida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi konstruoiva konstruoivat
genetiivi konstruoivan konstruoivien
(konstruoivain)
partitiivi konstruoivaa konstruoivia
akkusatiivi konstruoiva; konstruoivan konstruoivat
sisäpaikallissijat
inessiivi konstruoivassa konstruoivissa
elatiivi konstruoivasta konstruoivista
illatiivi konstruoivaan konstruoiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi konstruoivalla konstruoivilla
ablatiivi konstruoivalta konstruoivilta
allatiivi konstruoivalle konstruoiville
muut sijamuodot
essiivi konstruoivana konstruoivina
translatiivi konstruoivaksi konstruoiviksi
abessiivi konstruoivatta konstruoivitta
instruktiivi konstruoivin
komitatiivi konstruoivine