konttaava

Suomi

Verbi

konttaava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kontata

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	konttaava	konttaavat
genetiivi	konttaavan	konttaavien (konttaavain)
partitiivi	konttaavaa	konttaavia
akkusatiivi	konttaava; konttaavan	konttaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	konttaavassa	konttaavissa
elatiivi	konttaavasta	konttaavista
illatiivi	konttaavaan	konttaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	konttaavalla	konttaavilla
ablatiivi	konttaavalta	konttaavilta
allatiivi	konttaavalle	konttaaville
muut sijamuodot
essiivi	konttaavana	konttaavina
translatiivi	konttaavaksi	konttaaviksi
abessiivi	konttaavatta	konttaavitta
instruktiivi	–	konttaavin
komitatiivi	–	konttaavine