koputtaa
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakoputtaa (53-C) (taivutus[luo])
- kolkuttaa tai lyödä ovea, jotta joku tulisi avaamaan sen
- ilmoittaa äänimerkillä saapuvasta puhelusta, kun linja on varattu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkoput̪ːɑːˣ/
- tavutus: ko‧put‧taa
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: koputtaja, koputtaminen, koputus
- verbit: koputella
Idiomit
muokkaa- koputtaa puuta
Aiheesta muualla
muokkaa- koputtaa Kielitoimiston sanakirjassa