korostanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä korostaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korostanut korostaneet
genetiivi korostaneen korostaneiden
korostaneitten
partitiivi korostanutta korostaneita
akkusatiivi korostanut; korostaneen korostaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi korostaneessa korostaneissa
elatiivi korostaneesta korostaneista
illatiivi korostaneeseen korostaneisiin
korostaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korostaneella korostaneilla
ablatiivi korostaneelta korostaneilta
allatiivi korostaneelle korostaneille
muut sijamuodot
essiivi korostaneena korostaneina
translatiivi korostaneeksi korostaneiksi
abessiivi korostaneetta korostaneitta
instruktiivi korostanein
komitatiivi korostaneine