korostava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä korostaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korostava korostavat
genetiivi korostavan korostavien
(korostavain)
partitiivi korostavaa korostavia
akkusatiivi korostava; korostavan korostavat
sisäpaikallissijat
inessiivi korostavassa korostavissa
elatiivi korostavasta korostavista
illatiivi korostavaan korostaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi korostavalla korostavilla
ablatiivi korostavalta korostavilta
allatiivi korostavalle korostaville
muut sijamuodot
essiivi korostavana korostavina
translatiivi korostavaksi korostaviksi
abessiivi korostavatta korostavitta
instruktiivi korostavin
komitatiivi korostavine