korottanut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
korottanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä korottaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | korottanut | korottaneet |
| genetiivi | korottaneen | korottaneiden korottaneitten |
| partitiivi | korottanutta | korottaneita |
| akkusatiivi | korottanut; korottaneen | korottaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | korottaneessa | korottaneissa |
| elatiivi | korottaneesta | korottaneista |
| illatiivi | korottaneeseen | korottaneisiin korottaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | korottaneella | korottaneilla |
| ablatiivi | korottaneelta | korottaneilta |
| allatiivi | korottaneelle | korottaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korottaneena | korottaneina |
| translatiivi | korottaneeksi | korottaneiksi |
| abessiivi | korottaneetta | korottaneitta |
| instruktiivi | – | korottanein |
| komitatiivi | – | korottaneine |