Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

korventava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä korventaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korventava korventavat
genetiivi korventavan korventavien
(korventavain)
partitiivi korventavaa korventavia
akkusatiivi korventava; korventavan korventavat
sisäpaikallissijat
inessiivi korventavassa korventavissa
elatiivi korventavasta korventavista
illatiivi korventavaan korventaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi korventavalla korventavilla
ablatiivi korventavalta korventavilta
allatiivi korventavalle korventaville
muut sijamuodot
essiivi korventavana korventavina
translatiivi korventavaksi korventaviksi
abessiivi korventavatta korventavitta
instruktiivi korventavin
komitatiivi korventavine