kosima

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä kosia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kosima kosimat
genetiivi kosiman kosimien
(kosimain)
partitiivi kosimaa kosimia
akkusatiivi kosima; kosiman kosimat
sisäpaikallissijat
inessiivi kosimassa kosimissa
elatiivi kosimasta kosimista
illatiivi kosimaan kosimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kosimalla kosimilla
ablatiivi kosimalta kosimilta
allatiivi kosimalle kosimille
muut sijamuodot
essiivi kosimana kosimina
translatiivi kosimaksi kosimiksi
abessiivi kosimatta kosimitta
instruktiivi kosimin
komitatiivi kosimine

Kroaatti

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

kosima

  1. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta kos
  2. (taivutusmuoto) monikon lokatiivimuoto sanasta kos
  3. (taivutusmuoto) monikon instrumentaalimuoto sanasta kos

kosima (inf kosida, yks3 kosib)

  1. kosia