kostunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kostua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kostunut kostuneet
genetiivi kostuneen kostuneiden
kostuneitten
partitiivi kostunutta kostuneita
akkusatiivi kostunut; kostuneen kostuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kostuneessa kostuneissa
elatiivi kostuneesta kostuneista
illatiivi kostuneeseen kostuneisiin
kostuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kostuneella kostuneilla
ablatiivi kostuneelta kostuneilta
allatiivi kostuneelle kostuneille
muut sijamuodot
essiivi kostuneena kostuneina
translatiivi kostuneeksi kostuneiksi
abessiivi kostuneetta kostuneitta
instruktiivi kostunein
komitatiivi kostuneine