kromaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakromaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kromata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kromaava | kromaavat |
| genetiivi | kromaavan | kromaavien (kromaavain) |
| partitiivi | kromaavaa | kromaavia |
| akkusatiivi | kromaava; kromaavan |
kromaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kromaavassa | kromaavissa |
| elatiivi | kromaavasta | kromaavista |
| illatiivi | kromaavaan | kromaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kromaavalla | kromaavilla |
| ablatiivi | kromaavalta | kromaavilta |
| allatiivi | kromaavalle | kromaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kromaavana | kromaavina |
| translatiivi | kromaavaksi | kromaaviksi |
| abessiivi | kromaavatta | kromaavitta |
| instruktiivi | – | kromaavin |
| komitatiivi | – | kromaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kromaava- | |
| vahva vartalo | kromaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |