kroolannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kroolata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kroolannut kroolanneet
genetiivi kroolanneen kroolanneiden
kroolanneitten
partitiivi kroolannutta kroolanneita
akkusatiivi kroolannut; kroolanneen kroolanneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kroolanneessa kroolanneissa
elatiivi kroolanneesta kroolanneista
illatiivi kroolanneeseen kroolanneisiin
kroolanneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kroolanneella kroolanneilla
ablatiivi kroolanneelta kroolanneilta
allatiivi kroolanneelle kroolanneille
muut sijamuodot
essiivi kroolanneena kroolanneina
translatiivi kroolanneeksi kroolanneiksi
abessiivi kroolanneetta kroolanneitta
instruktiivi kroolannein
komitatiivi kroolanneine