kuihduttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä kuihtua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuihduttava kuihduttavat
genetiivi kuihduttavan kuihduttavien
(kuihduttavain)
partitiivi kuihduttavaa kuihduttavia
akkusatiivi kuihduttava;
kuihduttavan
kuihduttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kuihduttavassa kuihduttavissa
elatiivi kuihduttavasta kuihduttavista
illatiivi kuihduttavaan kuihduttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuihduttavalla kuihduttavilla
ablatiivi kuihduttavalta kuihduttavilta
allatiivi kuihduttavalle kuihduttaville
muut sijamuodot
essiivi kuihduttavana kuihduttavina
translatiivi kuihduttavaksi kuihduttaviksi
abessiivi kuihduttavatta kuihduttavitta
instruktiivi kuihduttavin
komitatiivi kuihduttavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kuihduttava-
vahva vartalo kuihduttava-
konsonantti-
vartalo
-

kuihduttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kuihduttaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuihduttava kuihduttavat
genetiivi kuihduttavan kuihduttavien
(kuihduttavain)
partitiivi kuihduttavaa kuihduttavia
akkusatiivi kuihduttava;
kuihduttavan
kuihduttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kuihduttavassa kuihduttavissa
elatiivi kuihduttavasta kuihduttavista
illatiivi kuihduttavaan kuihduttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuihduttavalla kuihduttavilla
ablatiivi kuihduttavalta kuihduttavilta
allatiivi kuihduttavalle kuihduttaville
muut sijamuodot
essiivi kuihduttavana kuihduttavina
translatiivi kuihduttavaksi kuihduttaviksi
abessiivi kuihduttavatta kuihduttavitta
instruktiivi kuihduttavin
komitatiivi kuihduttavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kuihduttava-
vahva vartalo kuihduttava-
konsonantti-
vartalo
-