kumittava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kumittaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kumittava kumittavat
genetiivi kumittavan kumittavien
(kumittavain)
partitiivi kumittavaa kumittavia
akkusatiivi kumittava; kumittavan kumittavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kumittavassa kumittavissa
elatiivi kumittavasta kumittavista
illatiivi kumittavaan kumittaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kumittavalla kumittavilla
ablatiivi kumittavalta kumittavilta
allatiivi kumittavalle kumittaville
muut sijamuodot
essiivi kumittavana kumittavina
translatiivi kumittavaksi kumittaviksi
abessiivi kumittavatta kumittavitta
instruktiivi kumittavin
komitatiivi kumittavine