kuopinut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kuopia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuopinut kuopineet
genetiivi kuopineen kuopineiden
kuopineitten
partitiivi kuopinutta kuopineita
akkusatiivi kuopinut; kuopineen kuopineet
sisäpaikallissijat
inessiivi kuopineessa kuopineissa
elatiivi kuopineesta kuopineista
illatiivi kuopineeseen kuopineisiin
kuopineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuopineella kuopineilla
ablatiivi kuopineelta kuopineilta
allatiivi kuopineelle kuopineille
muut sijamuodot
essiivi kuopineena kuopineina
translatiivi kuopineeksi kuopineiksi
abessiivi kuopineetta kuopineitta
instruktiivi kuopinein
komitatiivi kuopineine