kuppaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakuppaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kupata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuppaava | kuppaavat |
| genetiivi | kuppaavan | kuppaavien (kuppaavain) |
| partitiivi | kuppaavaa | kuppaavia |
| akkusatiivi | kuppaava; kuppaavan |
kuppaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuppaavassa | kuppaavissa |
| elatiivi | kuppaavasta | kuppaavista |
| illatiivi | kuppaavaan | kuppaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuppaavalla | kuppaavilla |
| ablatiivi | kuppaavalta | kuppaavilta |
| allatiivi | kuppaavalle | kuppaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuppaavana | kuppaavina |
| translatiivi | kuppaavaksi | kuppaaviksi |
| abessiivi | kuppaavatta | kuppaavitta |
| instruktiivi | – | kuppaavin |
| komitatiivi | – | kuppaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kuppaava- | |
| vahva vartalo | kuppaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |