kurtistanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kurtistaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kurtistanut kurtistaneet
genetiivi kurtistaneen kurtistaneiden
kurtistaneitten
partitiivi kurtistanutta kurtistaneita
akkusatiivi kurtistanut; kurtistaneen kurtistaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kurtistaneessa kurtistaneissa
elatiivi kurtistaneesta kurtistaneista
illatiivi kurtistaneeseen kurtistaneisiin
kurtistaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kurtistaneella kurtistaneilla
ablatiivi kurtistaneelta kurtistaneilta
allatiivi kurtistaneelle kurtistaneille
muut sijamuodot
essiivi kurtistaneena kurtistaneina
translatiivi kurtistaneeksi kurtistaneiksi
abessiivi kurtistaneetta kurtistaneitta
instruktiivi kurtistanein
komitatiivi kurtistaneine