kurvaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kurvata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kurvaava kurvaavat
genetiivi kurvaavan kurvaavien
(kurvaavain)
partitiivi kurvaavaa kurvaavia
akkusatiivi kurvaava; kurvaavan kurvaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kurvaavassa kurvaavissa
elatiivi kurvaavasta kurvaavista
illatiivi kurvaavaan kurvaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kurvaavalla kurvaavilla
ablatiivi kurvaavalta kurvaavilta
allatiivi kurvaavalle kurvaaville
muut sijamuodot
essiivi kurvaavana kurvaavina
translatiivi kurvaavaksi kurvaaviksi
abessiivi kurvaavatta kurvaavitta
instruktiivi kurvaavin
komitatiivi kurvaavine