kutistava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä kutista

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kutistava kutistavat
genetiivi kutistavan kutistavien
(kutistavain)
partitiivi kutistavaa kutistavia
akkusatiivi kutistava; kutistavan kutistavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kutistavassa kutistavissa
elatiivi kutistavasta kutistavista
illatiivi kutistavaan kutistaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kutistavalla kutistavilla
ablatiivi kutistavalta kutistavilta
allatiivi kutistavalle kutistaville
muut sijamuodot
essiivi kutistavana kutistavina
translatiivi kutistavaksi kutistaviksi
abessiivi kutistavatta kutistavitta
instruktiivi kutistavin
komitatiivi kutistavine

kutistava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kutistaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kutistava kutistavat
genetiivi kutistavan kutistavien
(kutistavain)
partitiivi kutistavaa kutistavia
akkusatiivi kutistava; kutistavan kutistavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kutistavassa kutistavissa
elatiivi kutistavasta kutistavista
illatiivi kutistavaan kutistaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kutistavalla kutistavilla
ablatiivi kutistavalta kutistavilta
allatiivi kutistavalle kutistaville
muut sijamuodot
essiivi kutistavana kutistavina
translatiivi kutistavaksi kutistaviksi
abessiivi kutistavatta kutistavitta
instruktiivi kutistavin
komitatiivi kutistavine