kuullut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakuullut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kuulla
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuullut | kuulleet |
| genetiivi | kuulleen | kuulleiden kuulleitten |
| partitiivi | kuullutta | kuulleita |
| akkusatiivi | kuullut; kuulleen | kuulleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuulleessa | kuulleissa |
| elatiivi | kuulleesta | kuulleista |
| illatiivi | kuulleeseen | kuulleisiin kuulleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuulleella | kuulleilla |
| ablatiivi | kuulleelta | kuulleilta |
| allatiivi | kuulleelle | kuulleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuulleena | kuulleina |
| translatiivi | kuulleeksi | kuulleiksi |
| abessiivi | kuulleetta | kuulleitta |
| instruktiivi | – | kuullein |
| komitatiivi | – | kuulleine |