kuulusteleva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kuulusteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kuulustella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuulusteleva | kuulustelevat |
| genetiivi | kuulustelevan | kuulustelevien (kuulustelevain) |
| partitiivi | kuulustelevaa | kuulustelevia |
| akkusatiivi | kuulusteleva; kuulustelevan | kuulustelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuulustelevassa | kuulustelevissa |
| elatiivi | kuulustelevasta | kuulustelevista |
| illatiivi | kuulustelevaan | kuulusteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuulustelevalla | kuulustelevilla |
| ablatiivi | kuulustelevalta | kuulustelevilta |
| allatiivi | kuulustelevalle | kuulusteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuulustelevana | kuulustelevina |
| translatiivi | kuulustelevaksi | kuulusteleviksi |
| abessiivi | kuulustelevatta | kuulustelevitta |
| instruktiivi | – | kuulustelevin |
| komitatiivi | – | kuulustelevine |