kuunteleva

Suomi

Verbi

kuunteleva

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kuunnella

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kuunteleva	kuuntelevat
genetiivi	kuuntelevan	kuuntelevien (kuuntelevain)
partitiivi	kuuntelevaa	kuuntelevia
akkusatiivi	kuunteleva; kuuntelevan	kuuntelevat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kuuntelevassa	kuuntelevissa
elatiivi	kuuntelevasta	kuuntelevista
illatiivi	kuuntelevaan	kuunteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kuuntelevalla	kuuntelevilla
ablatiivi	kuuntelevalta	kuuntelevilta
allatiivi	kuuntelevalle	kuunteleville
muut sijamuodot
essiivi	kuuntelevana	kuuntelevina
translatiivi	kuuntelevaksi	kuunteleviksi
abessiivi	kuuntelevatta	kuuntelevitta
instruktiivi	–	kuuntelevin
komitatiivi	–	kuuntelevine