kynttävä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kynttävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kynttää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kynttävä | kynttävät |
| genetiivi | kynttävän | kynttävien (kynttäväin) |
| partitiivi | kynttävää | kynttäviä |
| akkusatiivi | kynttävä; kynttävän | kynttävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kynttävässä | kynttävissä |
| elatiivi | kynttävästä | kynttävistä |
| illatiivi | kynttävään | kynttäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kynttävällä | kynttävillä |
| ablatiivi | kynttävältä | kynttäviltä |
| allatiivi | kynttävälle | kynttäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kynttävänä | kynttävinä |
| translatiivi | kynttäväksi | kynttäviksi |
| abessiivi | kynttävättä | kynttävittä |
| instruktiivi | – | kynttävin |
| komitatiivi | – | kynttävine |