löystyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä löystyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi löystyttävä löystyttävät
genetiivi löystyttävän löystyttävien
(löystyttäväin)
partitiivi löystyttävää löystyttäviä
akkusatiivi löystyttävä;
löystyttävän
löystyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi löystyttävässä löystyttävissä
elatiivi löystyttävästä löystyttävistä
illatiivi löystyttävään löystyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi löystyttävällä löystyttävillä
ablatiivi löystyttävältä löystyttäviltä
allatiivi löystyttävälle löystyttäville
muut sijamuodot
essiivi löystyttävänä löystyttävinä
translatiivi löystyttäväksi löystyttäviksi
abessiivi löystyttävättä löystyttävittä
instruktiivi löystyttävin
komitatiivi löystyttävine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo löystyttävä-
vahva vartalo löystyttävä-
konsonantti-
vartalo
-

löystyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä löystyttää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi löystyttävä löystyttävät
genetiivi löystyttävän löystyttävien
(löystyttäväin)
partitiivi löystyttävää löystyttäviä
akkusatiivi löystyttävä;
löystyttävän
löystyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi löystyttävässä löystyttävissä
elatiivi löystyttävästä löystyttävistä
illatiivi löystyttävään löystyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi löystyttävällä löystyttävillä
ablatiivi löystyttävältä löystyttäviltä
allatiivi löystyttävälle löystyttäville
muut sijamuodot
essiivi löystyttävänä löystyttävinä
translatiivi löystyttäväksi löystyttäviksi
abessiivi löystyttävättä löystyttävittä
instruktiivi löystyttävin
komitatiivi löystyttävine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo löystyttävä-
vahva vartalo löystyttävä-
konsonantti-
vartalo
-