laajennut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaalaajennut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä laajeta
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laajennut | laajenneet |
| genetiivi | laajenneen | laajenneiden laajenneitten |
| partitiivi | laajennutta | laajenneita |
| akkusatiivi | laajennut; laajenneen |
laajenneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laajenneessa | laajenneissa |
| elatiivi | laajenneesta | laajenneista |
| illatiivi | laajenneeseen | laajenneisiin laajenneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laajenneella | laajenneilla |
| ablatiivi | laajenneelta | laajenneilta |
| allatiivi | laajenneelle | laajenneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laajenneena | laajenneina |
| translatiivi | laajenneeksi | laajenneiksi |
| abessiivi | laajenneetta | laajenneitta |
| instruktiivi | – | laajennein |
| komitatiivi | – | laajenneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laajennee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laajennut- | |
Verbi
muokkaalaajennut
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä laajentua