lahottanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä lahottaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lahottanut lahottaneet
genetiivi lahottaneen lahottaneiden
lahottaneitten
partitiivi lahottanutta lahottaneita
akkusatiivi lahottanut; lahottaneen lahottaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi lahottaneessa lahottaneissa
elatiivi lahottaneesta lahottaneista
illatiivi lahottaneeseen lahottaneisiin
lahottaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lahottaneella lahottaneilla
ablatiivi lahottaneelta lahottaneilta
allatiivi lahottaneelle lahottaneille
muut sijamuodot
essiivi lahottaneena lahottaneina
translatiivi lahottaneeksi lahottaneiksi
abessiivi lahottaneetta lahottaneitta
instruktiivi lahottanein
komitatiivi lahottaneine