laihduttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä laihtua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laihduttava laihduttavat
genetiivi laihduttavan laihduttavien
(laihduttavain)
partitiivi laihduttavaa laihduttavia
akkusatiivi laihduttava;
laihduttavan
laihduttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi laihduttavassa laihduttavissa
elatiivi laihduttavasta laihduttavista
illatiivi laihduttavaan laihduttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi laihduttavalla laihduttavilla
ablatiivi laihduttavalta laihduttavilta
allatiivi laihduttavalle laihduttaville
muut sijamuodot
essiivi laihduttavana laihduttavina
translatiivi laihduttavaksi laihduttaviksi
abessiivi laihduttavatta laihduttavitta
instruktiivi laihduttavin
komitatiivi laihduttavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo laihduttava-
vahva vartalo laihduttava-
konsonantti-
vartalo
-

laihduttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä laihduttaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laihduttava laihduttavat
genetiivi laihduttavan laihduttavien
(laihduttavain)
partitiivi laihduttavaa laihduttavia
akkusatiivi laihduttava;
laihduttavan
laihduttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi laihduttavassa laihduttavissa
elatiivi laihduttavasta laihduttavista
illatiivi laihduttavaan laihduttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi laihduttavalla laihduttavilla
ablatiivi laihduttavalta laihduttavilta
allatiivi laihduttavalle laihduttaville
muut sijamuodot
essiivi laihduttavana laihduttavina
translatiivi laihduttavaksi laihduttaviksi
abessiivi laihduttavatta laihduttavitta
instruktiivi laihduttavin
komitatiivi laihduttavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo laihduttava-
vahva vartalo laihduttava-
konsonantti-
vartalo
-