laistava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä laistaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laistava laistavat
genetiivi laistavan laistavien
(laistavain)
partitiivi laistavaa laistavia
akkusatiivi laistava; laistavan laistavat
sisäpaikallissijat
inessiivi laistavassa laistavissa
elatiivi laistavasta laistavista
illatiivi laistavaan laistaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi laistavalla laistavilla
ablatiivi laistavalta laistavilta
allatiivi laistavalle laistaville
muut sijamuodot
essiivi laistavana laistavina
translatiivi laistavaksi laistaviksi
abessiivi laistavatta laistavitta
instruktiivi laistavin
komitatiivi laistavine