leijunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä leijua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leijunut leijuneet
genetiivi leijuneen leijuneiden
leijuneitten
partitiivi leijunutta leijuneita
akkusatiivi leijunut; leijuneen leijuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi leijuneessa leijuneissa
elatiivi leijuneesta leijuneista
illatiivi leijuneeseen leijuneisiin
leijuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi leijuneella leijuneilla
ablatiivi leijuneelta leijuneilta
allatiivi leijuneelle leijuneille
muut sijamuodot
essiivi leijuneena leijuneina
translatiivi leijuneeksi leijuneiksi
abessiivi leijuneetta leijuneitta
instruktiivi leijunein
komitatiivi leijuneine