leimahtava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä leimahtaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leimahtava leimahtavat
genetiivi leimahtavan leimahtavien
(leimahtavain)
partitiivi leimahtavaa leimahtavia
akkusatiivi leimahtava; leimahtavan leimahtavat
sisäpaikallissijat
inessiivi leimahtavassa leimahtavissa
elatiivi leimahtavasta leimahtavista
illatiivi leimahtavaan leimahtaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi leimahtavalla leimahtavilla
ablatiivi leimahtavalta leimahtavilta
allatiivi leimahtavalle leimahtaville
muut sijamuodot
essiivi leimahtavana leimahtavina
translatiivi leimahtavaksi leimahtaviksi
abessiivi leimahtavatta leimahtavitta
instruktiivi leimahtavin
komitatiivi leimahtavine