lemuava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lemuta

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lemuava lemuavat
genetiivi lemuavan lemuavien
(lemuavain)
partitiivi lemuavaa lemuavia
akkusatiivi lemuava; lemuavan lemuavat
sisäpaikallissijat
inessiivi lemuavassa lemuavissa
elatiivi lemuavasta lemuavista
illatiivi lemuavaan lemuaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi lemuavalla lemuavilla
ablatiivi lemuavalta lemuavilta
allatiivi lemuavalle lemuaville
muut sijamuodot
essiivi lemuavana lemuavina
translatiivi lemuavaksi lemuaviksi
abessiivi lemuavatta lemuavitta
instruktiivi lemuavin
komitatiivi lemuavine