lievittävä

Suomi

Verbi

lievittävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lievittää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lievittävä	lievittävät
genetiivi	lievittävän	lievittävien (lievittäväin)
partitiivi	lievittävää	lievittäviä
akkusatiivi	lievittävä; lievittävän	lievittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	lievittävässä	lievittävissä
elatiivi	lievittävästä	lievittävistä
illatiivi	lievittävään	lievittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lievittävällä	lievittävillä
ablatiivi	lievittävältä	lievittäviltä
allatiivi	lievittävälle	lievittäville
muut sijamuodot
essiivi	lievittävänä	lievittävinä
translatiivi	lievittäväksi	lievittäviksi
abessiivi	lievittävättä	lievittävittä
instruktiivi	–	lievittävin
komitatiivi	–	lievittävine