lita
Latina
muokkaaVerbi
muokkaalita
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta litus (joka on partisiipin perfekti verbistä linō)
- monikon neutrimuoto sanasta litus (joka on partisiipin perfekti verbistä linō)
- monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta litus (joka on partisiipin perfekti verbistä linō)
Verbi
litā
Ruotsi
muokkaaVerbi
muokkaalita (1)
- lita på ngn/ngt luottaa johonkuhun/johonkin
Taivutus
muokkaa| Taivutus – lita | ||
|---|---|---|
| Persoonamuodot | ||
| muoto | aktiivi | passiivi |
| preesens | litar[luo] | – |
| imperfekti | litade | – |
| supiini | litat | – |
| imperatiivi | lita | – |
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: lita
- passiivin infinitiivi: –
- aktiivin part. prees: litande [luo]
- passiivin part. prees: –
- part. perf.:
Aiheesta muualla
muokkaaViro
muokkaaSubstantiivi
muokkaalita (gen lita, part litat)
- (arkikieli) narttu, narttukoira (t. susinarttu)
- Kas on see koer isane või lita? – Onko tuo koira uros vai narttu?
- (haukkumasana) huora, lutka
Taivutus
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaa- Haukkumasana