Wikipedia
Katso artikkeli Huora Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

huora (10)

  1. (halventava) prostituoitu
    Ennen maa repee kuin huora häpee.
  2. (halventava) avionrikkoja
  3. (halventava) voidaan käyttää haukkumasanana myös muusta naisesta

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhuo̯rɑ/
  • tavutus: huo‧ra

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huora huorat
genetiivi huoran huorien
(huorain)
partitiivi huoraa huoria
akkusatiivi huora;
huoran
huorat
sisäpaikallissijat
inessiivi huorassa huorissa
elatiivi huorasta huorista
illatiivi huoraan huoriin
ulkopaikallissijat
adessiivi huoralla huorilla
ablatiivi huoralta huorilta
allatiivi huoralle huorille
muut sijamuodot
essiivi huorana huorina
translatiivi huoraksi huoriksi
abessiivi huoratta huoritta
instruktiivi huorin
komitatiivi huorine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo huora-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

EtymologiaMuokkaa

keskiaikainen ruotsalainen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

huoratalo, huorinteko, pirihuora

IdiomitMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • huora Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).