Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lumppu (1-B)

  1. huonokuntoinen käytetty tekstiili tai tuotantoprosessin jätetekstiili
  2. (halventava, slangia) erityisen epäkunnioittava naisen nimitys
    Senkin lumppu!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlumpːu/
  • tavutus: lump‧pu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lumppu lumput
genetiivi lumpun lumppujen
partitiivi lumppua lumppuja
akkusatiivi lumppu;
lumpun
lumput
sisäpaikallissijat
inessiivi lumpussa lumpuissa
elatiivi lumpusta lumpuista
illatiivi lumppuun lumppuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lumpulla lumpuilla
ablatiivi lumpulta lumpuilta
allatiivi lumpulle lumpuille
muut sijamuodot
essiivi lumppuna lumppuina
translatiivi lumpuksi lumpuiksi
abessiivi lumputta lumpuitta
instruktiivi lumpuin
komitatiivi lumppuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lumpu-
vahva vartalo lumppu-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

lumppukeräys, lumppukuitu, lumppupaperi, lumppusellu, lumppuvilla, lumpunkeräys, puuvillalumppu, villalumppu

Aiheesta muualla muokkaa

  • lumppu Kielitoimiston sanakirjassa