lohjennut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä lohjeta

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lohjennut lohjenneet
genetiivi lohjenneen lohjenneiden
lohjenneitten
partitiivi lohjennutta lohjenneita
akkusatiivi lohjennut; lohjenneen lohjenneet
sisäpaikallissijat
inessiivi lohjenneessa lohjenneissa
elatiivi lohjenneesta lohjenneista
illatiivi lohjenneeseen lohjenneisiin
lohjenneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lohjenneella lohjenneilla
ablatiivi lohjenneelta lohjenneilta
allatiivi lohjenneelle lohjenneille
muut sijamuodot
essiivi lohjenneena lohjenneina
translatiivi lohjenneeksi lohjenneiksi
abessiivi lohjenneetta lohjenneitta
instruktiivi lohjennein
komitatiivi lohjenneine