Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

lopahtava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lopahtaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lopahtava lopahtavat
genetiivi lopahtavan lopahtavien
(lopahtavain)
partitiivi lopahtavaa lopahtavia
akkusatiivi lopahtava; lopahtavan lopahtavat
sisäpaikallissijat
inessiivi lopahtavassa lopahtavissa
elatiivi lopahtavasta lopahtavista
illatiivi lopahtavaan lopahtaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi lopahtavalla lopahtavilla
ablatiivi lopahtavalta lopahtavilta
allatiivi lopahtavalle lopahtaville
muut sijamuodot
essiivi lopahtavana lopahtavina
translatiivi lopahtavaksi lopahtaviksi
abessiivi lopahtavatta lopahtavitta
instruktiivi lopahtavin
komitatiivi lopahtavine