luikertanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä luikertaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luikertanut luikertaneet
genetiivi luikertaneen luikertaneiden
luikertaneitten
partitiivi luikertanutta luikertaneita
akkusatiivi luikertanut; luikertaneen luikertaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi luikertaneessa luikertaneissa
elatiivi luikertaneesta luikertaneista
illatiivi luikertaneeseen luikertaneisiin
luikertaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi luikertaneella luikertaneilla
ablatiivi luikertaneelta luikertaneilta
allatiivi luikertaneelle luikertaneille
muut sijamuodot
essiivi luikertaneena luikertaneina
translatiivi luikertaneeksi luikertaneiksi
abessiivi luikertaneetta luikertaneitta
instruktiivi luikertanein
komitatiivi luikertaneine