luikertava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä luikertaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luikertava luikertavat
genetiivi luikertavan luikertavien
(luikertavain)
partitiivi luikertavaa luikertavia
akkusatiivi luikertava; luikertavan luikertavat
sisäpaikallissijat
inessiivi luikertavassa luikertavissa
elatiivi luikertavasta luikertavista
illatiivi luikertavaan luikertaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi luikertavalla luikertavilla
ablatiivi luikertavalta luikertavilta
allatiivi luikertavalle luikertaville
muut sijamuodot
essiivi luikertavana luikertavina
translatiivi luikertavaksi luikertaviksi
abessiivi luikertavatta luikertavitta
instruktiivi luikertavin
komitatiivi luikertavine