luovittu

Suomi

Verbi

luovittu

(taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä luovia

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	luovittu	luovitut
genetiivi	luovitun	luovittujen
partitiivi	luovittua	luovittuja
akkusatiivi	luovittu; luovitun	luovitut
sisäpaikallissijat
inessiivi	luovitussa	luovituissa
elatiivi	luovitusta	luovituista
illatiivi	luovittuun	luovittuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	luovitulla	luovituilla
ablatiivi	luovitulta	luovituilta
allatiivi	luovitulle	luovituille
muut sijamuodot
essiivi	luovittuna	luovittuina
translatiivi	luovituksi	luovituiksi
abessiivi	luovitutta	luovituitta
instruktiivi	–	luovituin
komitatiivi	–	luovittuine
vartalot
vokaalivartalo	{{{vart.vok}}}
heikko vartalo	{{{vart.heik}}}
vahva vartalo	{{{vart.vah}}}
konsonantti- vartalo	{{{vart.kons}}}

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=luovittu&oldid=4151164”