mässäilevä

Suomi

Verbi

mässäilevä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mässäillä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mässäilevä	mässäilevät
genetiivi	mässäilevän	mässäilevien (mässäileväin)
partitiivi	mässäilevää	mässäileviä
akkusatiivi	mässäilevä; mässäilevän	mässäilevät
sisäpaikallissijat
inessiivi	mässäilevässä	mässäilevissä
elatiivi	mässäilevästä	mässäilevistä
illatiivi	mässäilevään	mässäileviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mässäilevällä	mässäilevillä
ablatiivi	mässäilevältä	mässäileviltä
allatiivi	mässäilevälle	mässäileville
muut sijamuodot
essiivi	mässäilevänä	mässäilevinä
translatiivi	mässäileväksi	mässäileviksi
abessiivi	mässäilevättä	mässäilevittä
instruktiivi	–	mässäilevin
komitatiivi	–	mässäilevine